BLOGI
Kevään 2024 arkkitehtuurimatkalla ensimmäinen kokemus japanilaisesta temppelistä monien temppeleiden sarjassa on Kennin-ji-temppeli lähellä Gionin kaupunginosaa, Kioton geisha-aluetta. Se on zen-buddhalaistemppeli 1200-luvun alusta, tosin rakennettu uudestaan muutamaan kertaan vuosisatojen mittaan.
Sain kutsun osallistua Liedon Yliskulmalla sijaitsevan 1700-luvun talon remontointiprojektiin rakennuslupakuvien piirtämisen osalta. Noin iäkkäitä rakennuksia Suomessa ei ole jäljellä enää kuin muutamia ja toki sellaisen kunnostaminen ja säilyttäminen kiinnostaa vanhojen talojen ystävää.
Elämässä on lukematon määrä ihmeitä, jos vaan sattuu tunnistamaan niitä. Yhteen päivään niitä tuntuu mahtuvan monta!
Fushimi Inari-taisha -temppelissä Kiotossa kuljen satojen punaisten porttien läpi. Polku kiemurtelee metsässä vuoren rinnettä ylöspäin ja välillä alaspäin. Porttien koot vaihtuvat, on isompia, korkeampia ja jykevämpiä ja sitten taas pienempiä, matalampia ja sirompia. Kaikki yhtä kirkkaan punaisen värisiä.
Keväisellä Japanin matkalla turkulaisten arkkitehtien kanssa tutkimme arkkitehtuuria Kiotossa, Osakassa, Kobessa sekä Naoshiman ja Teshiman taidesaarilla. Matkan lopussa erityisesti TeshimaArt Museum jäi mieleen vaikuttavana tilakokemuksena. Se kiinnosti siksikin, että olin tavannut rakennuksen suunnittelijan Ryue Nishizawan Turussa vuonna 2011 Arkkitehtipäivillä, jolloin hän esitteli juuri tätä museorakennusta. Sain silloin haastatella häntä Arkkitehtiuutiset -lehteen.
Loppukesästä oli tarvetta oman pihan kasvihuoneen ja autotallin maalaukseen. Kasvihuoneessa oli uudet käsittelemättömät sahapintaiset laudat, kuten autotallin itä- ja eteläsivullakin, joissa vanhaa 1970-luvun julkisivua piti vahvistaa sen jälkeen, kun aurinko oli polttanut vanhat laudat lähes säleiksi. Länsi- ja pohjoispuolen laudoitus sen sijaan oli täysin ehjää. Silti sekin maalattiin nyt samalla vaivalla.
Saven merkitys kasvihuoneen rakenteena on tasata sisäilman kosteutta, varastoida auringon lämpöä ja edesauttaa hyvien mikrobien kasvua hyvän sisäilman laadun ylläpitoa ajatellen. Tarkoituksena oli oman kodin projektissa testata myös pystyykö kuka tahansa rakentamaan yksinkertaisista lähimateriaaleista rakennuksen kohtuullisen helposti ja edullisesti.
Olen onnellinen pienistä asioista omassa kodissani, kuten vanhojen ikkunalasien monimuotoisista heijastuksista, kun aurinko paistaa niiden läpi ja heittää liikkuvia varjoja vanhojen lattialautojen päälle. Heijastukset liikkuvat samoin kuin auringonsäteet merenpohjan hiekassa, niin nopeasti ja aaltoilevasti, että ihmissilmä ei meinaa pysyä perässä.
1. Luonnollinen rakentaminen
Jos tekisin nyt itselleni talon, käyttäisin siihen niin luonnollisia materiaaleja kuin mahdollista. Toki täytyy ottaa huomioon realiteetit ja tarvikkeet, joita on saatavilla kohtuulliseen hintaan ja järkevän aikataulun puitteissa.
Vanha pinta tai materiaali, joka on vähän hiipunut, voi olla hyvin esteettinen - varsinkin yhdistelmänä jonkun uuden, puhtaan ja kiiltävän kanssa. Esimerkiksi vanha käsittelemätön ja harmaantunut puinen pöytä tulee esiin kauniisti uuden kukkaruukun ja vihertävän kasvin kanssa. Tai vanha kulunut ikkuna voi olla hieno kontrasti uusien ja intensiivisen sävyisten verhojen kanssa. Kaikkea vanhaa ei tarvitse purkaa tai heittää kaatopaikalle.
1. Kuka olen ja miten työskentelen?
Olen arkkitehti ja taiteilija. Valmistuin Lahden Teknillisestä Oppilaitoksesta rakennusarkkitehdiksi vuonna 1995 ja jatkoin siitä Tampereen Tekniseen Korkeakouluun, josta valmistuin arkkitehdiksi vuonna 2000.
Muistan arkkitehti Panu Kailan hauskan suomennoksen sanalle ”huoltovapaa”. Se tarkoittaa kansankielellä samaa kuin "vaikeasti huollettava” tai jopa ”mahdoton huoltaa”. Materiaali, jota voidaan korjata tai uusia helposti, kannustaa pitämään rakennuksista hyvää huolta. Jos rakenne on niin yksinkertainen, että tavallinen kansalainen ymmärtää mitä rakennekerroksia siinä on, asukas hoksaa myös miten sitä kannattaa pitää kunnossa.
Feng Shui -filosofia kiinnostaa minua siinä mielessä, että siinä pohditaan ympäristön ja tilojen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Ihmisen ja häntä ympäröivän fyysisen maailman suhde tulee olla harmoninen ja sopusoinnussa keskenään.
Aika moni ihminen on nykyään kiinnostunut ekologisista rakennusmateriaaleista – ja miksipä ei olisi! Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tuntuu mukavalta asua talossa, jossa tietää mitä rakenteet sisältävät. Kun kyse on luonnonmateriaaleista, ei niistä tule kemikaalipäästöjä tai myrkyllisiä mikrobeja. Ilma, jota hengittää sellaisen rakennuksen sisällä, on turvallista, puhdasta ja edistää hyvinvointia.
Autan ihmisiä arkkitehdin työssäni suunnittelemalla koteja. Ihan kuin leipuri laittaa sielunsa leipomuksiin, laitan sieluni näihin suunnitelmiin. Koetan saada ihmiset loistamaan omassa kodissaan.
