TUTUSTU TILTU NURMISEEN: YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ ARKKITEHTUURISTA JA INSPIRAATIOSTA

1. Kuka olen ja miten työskentelen?

Olen arkkitehti ja taiteilija. Valmistuin Lahden Teknillisestä Oppilaitoksesta rakennusarkkitehdiksi vuonna 1995 ja jatkoin siitä Tampereen Tekniseen Korkeakouluun, josta valmistuin arkkitehdiksi vuonna 2000. Puoli vuotta opiskelin myös Stuttgartissa opiskelijavaihdossa. Työskentelin aiemmin suurehkoissa arkkitehtitoimistoissa Tampereella ja Turussa, mm. Helsingin Musiikkitalon suunnittelutiimissä. Oman yrityksen, Arkkitehtitoimisto Creative Turku, perustin vuonna 2011 ja sen puitteissa suunnittelen uusia pientaloja ja vanhojen talojen korjauksia sekä laajennuksia yksityisille perheille.

2. Mikä minua kiehtoo arkkitehtuurissa?

Arkkitehtuuri on järjen ja intuition yhdistämistä. Suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy paljon teknisiä ja matemaattisia elementtejä, mutta samaan aikaan myös taiteellisia ja aistien varaisia osa-alueita. Lopputulosta mitataan sen kestävyydellä, kauneudella, viihtyisyydellä ja toimivuudella. Joitain näistä piirteistä voidaan mitata taloudellisesti tai rakennusfysikaalisesti, toisia vain henkilökohtaisilla tuntemuksilla – onko jossain tilassa hyvä olla ja onko se esteettisesti houkutteleva.

3. Miten haluan vaikuttaa suomalaiseen arkkitehtuuriin?

Haluaisin tuoda mukaan uuteen rakentamiseen niitä elementtejä vanhoista taloista ja perinteisistä rakennustavoista, joiden avulla saadaan sata vuotta tai pidempään kestäviä taloja – sellaisia, joissa on hyvä hengittää ja joiden rakenteet ovat yksinkertaisia ja helppoja huoltaa. Rakennusten kestävyys ja hengittävyys on tärkeää sekä ekologiselta kannalta, kun vältetään kertakäyttökulttuuria, että käyttäjien terveyden kannalta, kun halutaan välttää kemikaalialtistusta ja sisäilmaongelmia.

4. Onko suomalaisessa arkkitehtuurissa jotain erityispiirteitä?

Suomalainen arkkitehtuuri edustaa usein skandinaavista tyyliä, joka on ajatonta, kevyttä ja huolellisesti viimeisteltyä. Pohjoiset sääolosuhteet tuovat mukanaan vaatimuksia rakenteille, mutta samalla myös korkeat tavoitteet talojen kestävyydelle. Myös puurakentaminen on Suomessa tyypillistä, kuten rintamamiestalot tai vanhat hirsitalot. Toisaalta myös uudenlainen puuarkkitehtuuri on täällä laadukasta ja kiinnostavaa.

5. Miten arkkitehtuuri on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana?

Tuntuu siltä, että vanhojen rakennusten arvostus on noussut ja hirsitalojen rakennuslupavaatimuksista annetaan nykyään helpotusta tarvittaessa. Eli ymmärretään, että joskus kulttuurihistorian säilyminen sekä rakenteiden kestävyys ja terveellisyys on tärkeämpää kuin energiansäästö. Myös ekologisia näkökohtia otetaan mukaan entistä enemmän. Halutaan tehdä rakennuksia ympäristöä ja maapallon resursseja säästäen ja kunnioittaen. Suomalainen arkkitehtuuri seuraa maailman trendejä ja on myös edelläkävijänä ja esimerkkinä muille monin tavoin.

6. Mikä on mielenkiintoisin työ, mitä olen tehnyt?

Mielenkiintoisia töitä on todella monia, mutta yksi kiehtovimmista on oman kodin suunnittelu ja remontointi. Asun Nousiaisissa lähes 90 vuotta vanhassa hirsitalossa, joka on joskus ollut maatilan päärakennus. Talo toimii joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa. Se on myös työpaikkani, eli piirrän tietokoneella työhuoneessani käyden välillä ripustamassa pyykit pihalle tai valmistamassa ruokaa kellarin leivintuvassa. Iltaisin kiipeän vintin ateljeehuoneeseen maalaamaan tauluja. Olen itse kunnostanut rakennuksen eri osia ikkunankorjauksesta tapetointiin ja maalaukseen. Talo inspiroi keksimään aina uusia käyttömahdollisuuksia. Nykyään pidän mm. Airbnb-majoitusta ullakon kesähuoneissa.

​

7. Minkälaisen työtehtävän haluaisin?

Minua kiinnostaisi suunnitella ekologinen asuintalo savesta ja oljesta. Siinä olisi mielellään ruokokatto. Näin saataisiin rakennus, joka olisi luonnollisista lähimateriaaleista tehty ja suosisi hyviä mikrobeja sisäilmassa. Myös akustiikka savitalossa on todella miellyttävä. Ulkopuolella olisi puuvuoraus sääsuojana ja sisäpinnassa savirappaus. Toivoisin, että joku yrittäjä alkaisi valmistaa savi-olki-harkkoja, jolloin savitalon rakentaminen olisi helppoa tavalliselle kuluttajalle. Myös hamppu rakennusmateriaalina kiinnostaa.

8. Kuinka edistää kodissa hyvinvointia ja harmoniaa?

Mindfulness-opettaja, vietnamilainen munkki, Thich Nhat Hanh on ehdottanut, että jokaisessa kodissa olisi huone rauhalliselle hengittämiselle ja hymyilemiselle. Se tila olisi yksinkertaisesti sisustettu - vain pari tyynyä tai tuolia, rauhallisia värisävyjä ja ehkä kukkia maljakossa. Se olisi rauhan tyyssija, jota tulisi kunnioittaa ja se tukisi myötätuntoa ja ymmärrystä perheen jäsenten kesken. Siellä voisi käydä istahtamassa hetkeksi ennen kuin lähtee kouluun tai töihin. Tällainen tila on kenties suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti sauna tai metsä, mutta se voisi olla myös jokin tietty kohta talossa, jossa voi erityisesti eheytyä ja saada voimavaroja jokaiseen päivään.

​

9. Mitkä ovat ydinasiat, jotka nostaisin esiin heti tilojen suunnittelun alkuvaiheessa?

Ensimmäinen tekijä, joka vaikuttaa suunnitteluun on tontti ja sen ympäristö. Mietitään mikä on saapumissuunta tontille ja mistä suunnasta kuljetaan sisään pihalle ja taloon. Samoin ilmansuunnat suhteessa rakennukseen ovat oleelliset. Niiden mukaan sijoitetaan eri huonetilat ja ulko-oleskeluterassit tai parvekkeet. Lisäksi otetaan huomioon ympäristön rakennusten tyyli, koko ja materiaalit, jotta voidaan tehdä juuri siihen ympäristöön istuva talo. Jos tontilla on kauniita maisemia tai vaikka olemassa olevia pihapuita tai pensaita, ne pyritään huomioimaan, jotta sekä sisä- että ulkotiloista olisi kiinnostavia näkymiä.

Suunnittelun alkuvaiheessa pohditaan juuri kyseisen perheen tarpeita ja toiveita. Olisi hyvä, jos koti mahdollistaa sekä rauhaisan yksinolon että viihtyisän yhdessäolon arjen ja vapaa-ajan eri hetkiin. On hienoa, jos luonnonvaloa tulee sisätiloihin monesta eri suunnasta, jolloin valo kulkee päivän mittaan eri suunnista talon läpi. Jos talossa on sopivasti kulmia, kuisteja tai erkkereitä, muodostuu myös ulkotiloihin helposti hyviä nurkkauksia, joissa on suojaisia ja aurinkoisia kohtia pieniä kahvitteluhetkiä varten. Samalla huomioidaan myös tilojen yksityisyys ja julkisuus suhteissa naapurustoon ja lähiympäristöön.