AUTIOTALOSTA ASUNNOKSI
Sain kutsun osallistua Liedon Yliskulmalla sijaitsevan 1700-luvun talon remontointiprojektiin rakennuslupakuvien piirtämisen osalta. Noin iäkkäitä rakennuksia Suomessa ei ole jäljellä enää kuin muutamia ja toki sellaisen kunnostaminen ja säilyttäminen kiinnostaa vanhojen talojen ystävää.
Nissilän tilan kirjallinen historia ulottuu 1500-luvulle asti. Sen nykyinen päärakennus näyttää ulkopuolelta surullisen rapistuneelta ja ränsistyneeltä. Joku voisi luulla, että ainoa vaihtoehto olisi purkaa se pois. Kattokin on vuotanut sisälle asti ja tuvan lattia on sen sen johdosta osittain lahonnut. Talo on ollut tyhjillään melkein 40 vuotta.
Talon vanhin osa on rakennettu 1700-luvulla. Rakennusta on laajennettu 1800-luvun puolella ja sisäänkäynti on siirretty talon toisella puolelle 1920-luvulla. Nyt Turussa asuva lapsiperhe kunnostaa siitä itselleen kotia. Talossa on tarkoitus säilyttää vanhat rakenteet ja vanhan hirsitalon tunnelma ja silti lisätä nykyajan tarpeisiin sopivia tiloja, kuten kylpyhuone ja kodinhoitohuone sekä uusi keittiö. Talon uudella isännällä on kokemusta perinnerakentamisesta ja siksi hirrenvaihdot tai välipohjien kunnostukset eivät pelota.
Talon ullakko on ollut rakentamatonta tilaa lukuun ottamatta yhtä kesähuonetta. Nyt siitä tehdään lämmintä asuintilaa. Talossa on sen jälkeen yhteensä noin 300 m2 tilaa kahdelle aikuiselle ja neljälle lapselle.
Kun taloon astuu sisälle, hätkähtää sisäpuolen ja ulkopuolen välistä kontrastia. Sisällä hirret on otettu esiin ja hirsikehikko on täysin terveen näköistä puuta lukuun ottamatta tuvan kosteusvaurioita. Kun katto on sittemmin korjattu, ei lisävaurioita tupaankaan enää synny.
Seiniin on tarkoitus lisätä huokoista puukuitulevyä sisäpuolelle eristeeksi ja ulkopuolelle tuulensuojalevy ja uusi julkisivulaudoitus tarvittavilta osin.
Lattialankut ovat leveät ja tukevat. Ne on tarkoitus irrottaa varovasti, jotta lankut pysyvät ehjinä. Välipohjassa olemassa olevan turve-eristeen päälle lisätään uutta hengittävää puukuitueristettä. Ikkunat ja ulko-ovet on tarkoitus joko korjata tai uusia vanhan mallin mukaan. Piiput muurataan uudestaan.
Hirsikehikko ei mene pilalle, vaikka se olisi vuosikymmeniä kylmillään, kunhan se on suojattu sateelta. Vesiputkia talossa ei ole aiemmin ollutkaan, mutta nyt omasta kaivosta saadaan juokseva lämmin vesi sisälle. Lämmitys sujuu puilla vanhojen uunien avulla.
Rakennus ei ole virallisesti suojeltu, mutta rakennuslupaprosessin yhteydessä Turun museokeskukseltakin kysyttiin lausuntoa. Talon omistajat saivat lausunnon myötä hyviä neuvoja siihen, mitä materiaaleja kannattaa säilyttää ja miten.
Talon koristeena ovat suhteikkaat vanhat ikkunat, joissa on antiikkista vedettyä lasia. Niistä erityisen kauniita ovat kolme pieniruutuista ikkunaa kuistin molemmilla sivuilla ja poikkiharjan päädyssä. Mikäli niitä joudutaan uusimaan, museokeskus suosittelee sisäänulosaukeavia puuikkunoita, jotka asennetaan lähelle julkisivun pintaa, jotta vanhan talon ominaispiirteet säilyisivät.
Samaan aikaan taloremontin kanssa on kunnostettu kodikasta pihasaunaa vanhassa ulkorakennuksessa. Tontin neljä rakennusta muodostavat suojaisan pihapiirin, joka kutsuu tulevia asukkaita luonnonläheiseen oleskeluun.
Vanhan, olemassa olevan hirsitalon kunnostaminen on ekologista ja samalla sellaisen kulttuurihistorian säilyttämistä, joka muuten on katoamassa. Jos talo säilyy terveenä yli 200 vuotta, siinä täytyy olla jotain tehtynä oikein. Ehkäpä saisimme myös rakennuslakia säädettyä siihen suuntaan, että vastaavia taloja olisi helppo toteuttaa myös uudisrakentamisen osalta.
Tämän talon kunnostamisen edistymistä voi seurata perheen omilla Instagram ja Tiktok-tileillä: @nissilantalo
