Savi on terveellinen materiaali

– Olen kiinnostunut terveellisestä rakentamisesta. Olen törmännyt tapauksiin, joissa tätä periaatetta ei ole noudatettu. Minulla on yksi asiakasperhe Jyväskylässä, jotka asuivat 2010 rakennetussa uudistalossa ja saivat niin vakavia oireita, että asuminen kävi käytännössä mahdottomaksi. 
Näin kertoo Nousiaisissa asuva arkkitehti Tiltu Nurminen, joka on käynyt tutustumassa perinteisiin rakennustekniikoihin muun muassa Vehmaan Riittiössä, Kustavin Vartsalassa ja Livonsaaren yhteisökylässä. 
Riittiö on tullut tunnetuksi savirakentamisesta, Vartsalan kalkkilaasti-pölkkytalon rakensi aikoinaan Antti Paananen, ja Livonsaaressa on pölkkysavitaloja. 
– Idea savitalon rakentamisesta syntyi 1997 Raision asuntomessuilla, jossa esillä oli Savesta-talo. Itse tätä lähdettiin touhuamaan rakennusarkkitehti Teuvo Rankin opastuksella. Tämän talon saviseinien rakentaminen kesti 2–3 kuukautta, ja saunan seinät tehtiin kahdessa viikossa, kertoo Sinikka Riittiö. 
Sisäilmaongelmat tuntuvat muodostuneen pysyviksi asumisen ongelmiksi. Mistä tämä johtuu, siihen kysymykseen Tiltu Nurminen ei anna yhtä tyhjentävää vastausta. 
– Ongelmatilanne voi johtua esimerkiksi liiallisesta tiiviydestä ja ylipäätään kiireellisestä rakentamisaikataulusta sekä nykymateriaaleissa käytetyistä kemikaaleista. Jopa muuten terveellisenä pidetyssä selluvillassa on kemikaaleja palon- ja homeenestoaineena. 
Uutena kiinnostavana tuotteena Tiltu Nurminen pitää äskettäin markkinoille tullutta selluvillaa, jossa kemikaalit on korvattu savella. 
Myös tiukentuneet energiamääräykset ovat pakottaneet entistä tiiviimpiin ja paksumpiin seinärakenteisiin, mitkä tekijät vaikuttavat seinärakenteen fysikaaliseen toimintaan. Liian tiivis ja paksu rakenne on altis kosteusvaurioille ja rakennusvirheille. Se ei hengitä eikä kuivu, mikäli siihen pääsee kosteutta. Hapettomissa olosuhteissa myös myrkylliset mikrobit alkavat Nurmisen mukaan lisääntyä helposti. 
– Luonnonmateriaaleista, kuten savesta rakentaminen on helppoa ja yksinkertaista. Opiskeluaikana oli alkuun vaikea ymmärtää monikerroksisen seinärakennelman fysiikkaa. Yksiaineisena seinärakenteena savi-olkimassa on helposti ymmärrettävä materiaali. Sen ymmärtää jokainen. 
Riittiön savitalojen seinissä ei ole lainkaan betonivalussa käytettyä rautaa. Sen sijaan seinän sisällä kulkee puiset pystytolpat ja poikittaisia puuriukuja, kertoo Sinikka Riittiö. 
– Seinämateriaali on sekoitus savea ja vehnänolkia. Seinäpintojen savirappauslaastissa ei ole olkea vaan hiekkaa ja hevosen lantaa. 
Riittiön molempien savirakennusten lattialaatat ovat tilan omaa tuotantoa. Laatat on tehty savesta, hiekasta ja kaoliinia sisältävästä kopiopaperisilpusta. Laattojen tekoon liittyen Sinikka Riittiö kertoo kokemuksista, joita toimittaja ei ihan sellaisenaan osta. 
– Laatan valmistuksen onnistuminen on kiinni kuun vaiheista. 
Arkkitehti Tiltu Nurminen uskoo, että tulevaisuudessa luonnonmateriaalien käyttö rakentamisessa lisääntyy. 
– Itse haluan suunnitella taloja, jotka tuntuvat kodilta. Elämänmakuisia ja viihtyisiä asuntoja, joissa on helppo hengittää ja elää. Uskon, että materiaalina savi antaa tähän mahdollisuudet. Savirakentamisen lisääntyminen edellyttää kuitenkin, että joku käynnistäisi saviharkkojen kaupallisen valmistuksen, koska harva ihminen ryhtyy tekemään olkisavimassaa itse. Siinä olisi bisneksen paikka.

​

Harri Suomalainen, Vakka-Suomen Sanomat, 22.2.2018