Kun talo hengittää, on hyvä hengittää
Tiltu Nurminen palauttaa asumukset vanhaan rakennustapaan. Hometalokin voi tervehtyä.
Nurkkakamarin lattialla lainehti sentin kerros vettä, kun arkkitehti Tiltu Nurminen avasi oven. ”Silloin hieman huolestuin.”
Katolla yksi betonitiili oli irronnut. Kun lumi alkoi keväällä sulaa, vesi hulahti rakenteiden läpi. Kamarissa oli tuolloin vielä muovimatto, jonka päälle vesi jäi lillumaan.
”Luultavasti viikoksi. Huone ei ollut vielä asuinkäytössä, joten siellä käytiin harvoin.”
Nyt Tiltu on asunut talossaan Nousiaistenkirkon vieressä kahdeksan vuotta.
Vuonna 1932 valmistuneessa komikerroksisessa hirsitalossa on yli sata neliötä joka kerroksessa, kun kellari ja vinttikin lasketaan mukaan.
Tiltu remontoi isoa taloaan pikku hiljaa perinteisin menetelmin, jotta se säilyttää alkuperäisen hengittävyytensä. Katon kimppuun hän ei ole vielä kerennyt. alussa kuvatusta katastrofista on seitsemän vuotta. Kate paikattiin varatiilillä, kostuneet rakenteet välipohjassa vaihdettiin ja muovimatto poistettiin. Alta paljastui kuiva puulattia. Kosteusvauriota ei näin päässyt syntymään.
”Ensivaikutelma voi olla paha, varsinkin jos ei olla totuttu vanhan korjaamiseen. Kun ongelman aiheuttaja on löydetty, se voidaan yleensä korjata.”
Paljon pulassa
Tiltu Nurminen suunnitteli pitkään palkkatöissä julkisia rakennuksia. Oman yrityksen hän perusti vuonna 2011.
Nykyään tarvitaan usein ennallistajaa, joka palauttaa vanhan talon alkuperäisen rakenteen ja tyylin. Yksi asiakasryhmä ovat asuntokauppojen jälkeen huonon sisäilman vuoksi pulaan joutuneet. Hometalossa kun ei voi asua eikä sitä voi myydä.
”Useimmiten voidaan tehdä paljon. Joskus syy saattaa olla niinkin yksinkertain kuin kellarissa tukitut kissanluukut. Ne avataan alapohjan tuulettamiseksi. Remonteissa laitettujen muovikerrosten poistaminen voi myös parantaa talon.”
Mutta hätäillä ei kannata. Tiltua harmittaa, että kosteusvaurioista on tullut keino, jolla pääsee kätevästi eroon vanhoista rakennuksista. Kun Nousiaisten Paijulan kyläkoulun kellarista löytyi mittauksissa kosteutta, osa kuntapäättäjistä oli heti lopettamassa toimintaa ja purkamassa koulua.
”Kosteusmittauksia on jos jonkinlaisia. Ei niistä välttämättä voi päätellä mitään. Onneksi vanhempainyhdistys lähti taistelemaan ja osallistui koulun kunnostamiseen. Näin kyläkoulu saatiin pelastettua!”
Ongelmana kemikaalit
Joskus ongelmatalo on ihan uusi. Perusterve perhe sairastui vastavalmistuneessa talossaan herkistyttyään materiaalien kemikaaleille. He tulivat Tiltun asiakkaaksi Keski-Suomesta asti, koska apua ei löytynyt lähempää.
”Nyt mietitään ilmastoinnin korjaamista painovoimaiseksi. Koneellinen ilmastointi aiheuttaa alipaineen, mikä imee ilmaa rakenteiden läpi. Se voi lisätä kemikaalipäästöjä sisäilmassa.”
Rakennusmateriaalien vaihto voi myös auttaa. Kemikaalien kirjo on niissä laaja.
”Betoniin lisätään aineita, jotka nopeuttavat kuivumista. Selluvillassa on booria palonestoaineena. Seinien eristeruiskutusten liima-aineissa voi myös olla haitta-aineita.”
Ensimmäiseksi aiotaan poistaa kipsilevyt.
”Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salosen mukaan niistä voi kostuttuaan tulla myrkyllisten mikrobien ravintoa hapettomissa oloissa.”
Hyviä vaihtoehtoisia rakennusmateriaaleja on paljon.
”Puhdas sahanpuru, kutterilastu tai selluvilla, jossa boori on korvattu savella, poltetut kennotiiliharkot, sekä uudet savea ja olkea sisältävät materiaalit. Sisätiloihin käyvät poltettu tiili, savirappaus tai käsittelemätön puu. Erityisesti savella on ilmaa puhdistavia vaikutuksia. Se edistää hyvää mikrobi-ilmastoa.”
Ylivoimainen hirsitalo
Tiltu ystäväpiirissäkin on sisäilmasta sairastuneita.
”Siitä kiinnostukseni sisäilmaongelmiin lähtikin. Pian huomasin, kuinka yleisiä niistä on tullut.”
Tiltu on itse asunut elämänsä aikana niin vanhoissa kuin uusissakin rakennuksissa. Vanhoja hirsitaloja hän pitää turvallisimpina.
”Massiivihirsi on terveellisyydeltään ylivoimainen, kunhan taloa ei ole korjattu pilalle. Uusi liimahirsi ei sille pärjää.”
Tiltu koti on historiallisen Läksyn tilan entinen päärakennus. ”Tästä talosta tunnelmat olivat heti hyvät.” Julkisivu on jyhkeä, sillä tiilestä muurattu kivijalka nousee korkealle ja harjakatto on jyrkkä.
Tiltu on palauttanut talon vuorilaudoituksen alkuperäiseen kuosiin. Uusiminen oli jäänyt aikaisemmilta omistajilta kesken.
”Laudaksi oli valittu karkeaa, paksua sahatavaraa. Se oli asennettu ison ilmaraon kera, joten ikkunat jäivät kuoppaan. Alta paljastui hirsivaurioita. Poistin vuorauksen. Mallin uuteen sain alkuperäisestä laudoituksesta. Sitä on yhtä puolet talosta, sillä osaa ei tarvinnut uusia.”
Kaikki sahat eivät tee vuorilautoja mallin mukaan, mutta moni tekee. Tiltu tilasi laudat paikalliselta Koskisen sahalta. Rimat sahattiin Vehmaan PK-puussa. Siellä pystyttiin tekemään hyvin kapeaa, oksatonta rimaa.
Säästäväinen tyyli
Vaurioituneet hirret korjattiin lankuttamalla. Vauriokohta poistettiin moottorisahalla ja paikattiin lankulla. Koko hirttä ei siis aina tarvitse uusia.
Seinän ulkorakenteeksi tuli ponttilauta, tervapaperi ja hirsi, täysin ilman ilmarakoa.
”Ilmarakoa ei tarvita, jos seinässä ei ole lainkaan muovia. Sisäpuolelta rakenne on: hirsi, rakennuspaperi, huokoinen puukuitulevy ja hengittävä paperitapetti.”
Nyt julkisivu on taas samassa linjassa ikkunoiden kanssa.
”Se on esteettistä ja toimii teknisesti hienosti. Vaikka talo on 80-vuotias, ikkunanaluset olivat täysin kunnossa vanhan ulkolaudoituksen kohdalla.”
Moni ajattelee, että perinteisin menetelmin tekeminen on kallista. Se ei pidä paikkaansa, sanoo Tiltu, sillä vanhan korjaaminen on aika helppoa.
”Kuka tahansa voi opetella vanhoja korjausmenetelmiä. Itse tekemällä säästää valtavasti. Pitää vain nähdä hiukan vaivaa. Omalla työllä voi samalla nostaa talon arvoa. Sähkö- ja putkityöt pitää tietysti jättää ammattilaisille.”
Tutkimalla ja tekemällä
Vanhan korjaaminen kiinnosti Tiltu jo opiskeluaikana, jolloin hän kävi Panu Kailan kursseja. Työ eri kohteissa on opettanut lisää, samoin yhteistyö samanhenkisten ammattilaisten kanssa sekä alan seminaarit ja toiminta korjausrakentamisen yhdistyksissä.
”Paljon olen oppinut myös ihan vaan kokeilemalla ja omaa taloa tutkimalla.”
Ikkunoiden kunnostamiseen meni Tiltulta ja ex-puolisolta kaksi kesää. huolella tehtyä työtä ei tarvitse uusia vuosikymmeniin.
”Irrotimme lasit noin paristakymmenestä ikkunasta, poistimme vanhat maalit ja kitit, paikkasimme pokat ja kittasimme ja maalasimme ne pellavaöljymaalilla. Jokunen lasi meni rikki, mutta löysimme tilalle vanhaa lasia vanhojen talojen varaosaliikkeistä.”
Tiltu hyvän sisäilman teesit
Tehdään laadukkailla, luonnollisilla materiaaleilla, jotka hengittävät eivätkä sisällä haitallisia kemikaaleja.
Ei käytetä muovia missään muualla kuin märkätiloissa ja kellarirakenteissa.
Poistetaan aikaisempien remonttien epäilyttävät ratkaisut ja palautetaan vanha rakenne.
Luotetaan painovoimaiseen ilmastointiin.
Säilytetään ilmanvaihtoa edistävät keskushormi, avonaiset tilat ja ovet sekä korkeat huoneet.
Ulla Willberg, teksti
Piritta Fors, kuvat
Pellervon Koti, 10/2018